maanantai 4. heinäkuuta 2011

Naisten kirjoittamat kirjat

Mies ei voi lukea naisten kirjoittamia kirjoja, koska hän pelkää, että salaisuus paljastuisi. Miehen ja naisen välinen intohimoinen suhde perustuu yksinkertaisimmillaan vierauteen, kommunikaation ja keskinäisen yhteisymmärrykseen puutteeseen. Sanoin "yksinkertaisemmillaan", koska muitakin vaihtoehtoja on - ne ovat vain jokseenkin haasteellisempia.

Jos ajatellaan, että suhteen kuuluisi olla syvällinen, läpikuultava ja tosi - siis sellainen joka dialoginsa kautta kehittäisi molempia osapuolia - ollaan jo pahasti vieraannuttu biologisesta todellisuudesta. Alkukantainen, luonnon tarkoittama suhde lukkiutuu sosiaaliseen pakkoon ja vahingossa syntyneisiin vauvoihin. Kummatkin ovat nalkissa. Mutta tätä ennen tarvitaan psykologinen juoni tapahtumaketjun saattamiseksi käyntiin: mysteeri.

Dekkarikirjallisuuden suosio osoittaa, kuinka simppeli ja toimiva keino mysteeri on toisen ihmisen koukuttamiseksi. Arvoitukset ovat armotonta huumetta. Dekkari on pakko lukea loppuun, jotta tietäisi kuka on murhaaja. Dekkaria lukiessani tunnenkin hieman samanlaista piilevää vihaa kuin missä tahansa parisuhteessa: tiedostan olevani ansassa. Vapauteni on riistetty ovelan juonen avulla.

Miehen ja naisen välinen kommunikaatiohäiriö on luonnon oveluutta, jonka avulla syntyy koukuttava mysteeri. Mutta palataan jo naisten kirjoittamiin kirjoihin ja siihen, miksi miehen ei voi niitä lukea.

Parisuhde on riisuutumista. Riisuessaan naista mies ei riisu vain tuota yhtä naista vaan koko naiseuden mysteeriä. Naisten kirjoittamien kirjojen lukeminen herättää kenessä tahansa heteromiehessä heti alkukantaista kauhua, sillä hän pelkää että kirja paljastaa jotain liikaa - että mies saa ennenaikaisesti selville jonkin naisten suuren salaisuuden.

Silloin kaikki on pilalla, niin kuin jos joku ennenaikaisesti olisi paljastanut urheilutuloksen tai dekkarin loppuratkaisun. Mies pelkää, että naisen kirjoittaman kirjan lukeminen jotenkin vähentäisi miehen halua riisua kaikki näkemänsä naiset. Arvoitus olisi ratkaistu, salaisuudet paljastettu.

Juonta kuljettavien kysymysten tilalla näyttäytyisi vain vastausten kammottava tyhjyys. Naisen vaatteiden alla ei olisikaan kiehtovaa toiseutta vaan jotakin yleisyyden läpitunkemaa ja turmelemaa, sukupuoletonta ihmisyyttä. Havahtumisen seurauksena miehen motivaatio riisua laantuisi. Triviaalin totuuden voimasta hän muuttuisi impotentiksi - tai jotain vielä pahempaa:
rakastellessaan naista mies ajattelisi rakastelevansa ihmistä - ja jo se silkka ajatus tekisi miehestä puolittaisen homoseksuaalin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti