torstai 16. huhtikuuta 2015

Parta - The Beard

Tieteessä yleinen käsitys on, että kyseenalaistamisen ja kokeilujen kautta lähestytään asteittain totuutta.

Valitettavasti tieteilijöiden yleinen käsitys on väärä. Todellisuudessa tärkein tieteellistä maailmankatsomusta edistävä tekijä on parta.

Monet miehet (ja naisetkin) ovat turhaan koettaneet edistää totuutta, mutta heitä ei ole uskottu - eikä edellekään uskota - koska heillä on ollut liian vähän karvoitusta naamassaan.

Toki asiaan vaikuttaa myös muoti. Enemmän kuitenkin parta. Miten niin muka?

Aloitetaan 1800-luvusta. Kenet me tunnemme suurimpina tieteellisen tai poliittisen keskustelun auktoriteetteina?

Moni puhui evoluutiosta, mutta Charles Darwinia uskottiin, koska parta.
Darwinin parta on paksu ja tuuhea kuin Joulupukilla.

Toinen yhtä tunnettu ja nykyäänkin arvovaltainen saman aikakauden ikoni on Karl Marx.
 Taas on parta paksu ja tuukea kuin joulupukilla. Näin ne mielipiteet myyvät ja tekevät kauppansa.

1800-luvun merkittävin amerikkainen runoilija oli Walt Whitman, joka myös pääosin kuvataan valkeapartaisena vanhana ukkona.
Entä kuka on nykyään tunnetuin suomalainen tieteentekijä? Tiedebarometri tarjotkoon vastauksen. Sen mukaan tunnetuin tieteen kasvo on kukapas muukaan kuin Esko Valtaoja.
Valtaoja on menestynyt siitäkin huolimatta, ettei yleensä esiinny mustavalkoisena.

Filosofian kuuluisin ikoni lienee Sokrates.
Parta, parta, parta. En nyt jaksa linkittää kuvaa kaikista muista antiikin filosofeista, koska ei heitä kumminkaan kukaan osaisi tunnistaa tuuhean parran takaa.

Mistä moderni tiede sai alkunsa? Kävisikö Galileo Galilei?
Vai mennäänkö hieman kauemmas renessanssin aikakaudelle? Suurin historian tuntema renessanssinero oli tietenkin Leonardo da Vinci. Sattumalta hänet tässä kuvassa kuvataan parrakkaana, kuten kaikissa muissakin.
Maailma on onneksi viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut hyvin merkittävästi. Enää ei miestä mitata hänen partansa mukaan.

Seuraavassa kuvassa epäilemättä 1900-luvun älykkäin ja merkittävin elokuvaohjaaja.
Stanley Kubrick
Seuraavassa kuvassa epäilemättä 1900-luvun älykkäin ja merkittävin elokuvaohjaaja.
Orson Welles
Monen tutkimuksen mukaan 1900-luvun tunnetuin brändi on Coca-Cola.
Turha on naisten edes tavoitella merkittävää tieteellistä asemaa, kun ei heillä ole partaa. Ei heitä ainakaan kukaan enää sadan vuoden kuluttua tule muistelemaan älyn jättiläisenä, koska sellainen asema edellyttää partaa.
Gandalf
Toki kuka tahansa ihminen voi eläessään vaikuttaa historian kulkuun, mutta historia tulee muistamaan hänen ensi sijaisesti hänen paksun ja valkoisen partansa kautta.
Dumbledore
Parrassa on parasta se, ettei kukaan parrakas jää mieleen hirmuvaltiaana. Mistäköhän periytyy niinkin viisas toteamus kuin "ei parta pahoille kasva"? Totisesti näin on marjat ja näreet.

Jos lähdemme Karl Marxista ja tutkimme sosialistisen idealismin asteittaista rappioitumista, huomaamme kuinka Leninillä oli sentään vielä pieni pukinparta.
Mutta Stalinilla ei sitäkään.
Ja Maolla ei ollut edes viiksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti